Archive for the ‘Taide ja kulttuuri’ Category

Arkkitehti nomadina

Tallennan ajatuksen, joka jysähti mieleeni New York Times -lehdestä (Nicolai Ouroussoff, For I.M. Pei and the Museum of Islamic Art, History Is Still Happening).

”Many successful architects today are global nomads, sketching ideas on paper napkins as they jet from one city to another. In their designs they tend to be more interested in exposing cultural frictions — the clashing of social, political and economic forces that undergird contemporary society — than in offering visions of harmony.”

Suomeksi (JP):

Monet nykyhetken arkkitehdit ovat globaaleja paimentolaisia, jotka piirtelevät ideoitaan paperilautasliinoihin lentäessään kaupungista toiseen. Suunnitelmissaan heitä tuntuu enemmän kiinnostavan kulttuuristen säröjen – nyky-yhteiskuntaa puristavien sosiaalisten, poliittisten ja taloudellisten voimien yhteentörmäyksen – näyttäminen kuin harmonisten näkyjen esittäminen.

Juuri näitä harmonian näkyjä tarvittaisiin yhä enemmän.

Kuva valmis, teatteri ei

Uusi kuvani – ensin ”kesäyö”, välillä ”kesämetsä” – tuli valmiiksi ja sai nimen Kesä metsän siimeksessä. Alkuajatus oli ”valaistu rakennus pimeässä metsässä” ja tällaisena se sitten toteutui.

* * *

Eilen Lappeenrannan kaupunginteatterissa ”karjalainen saippuaooppera” Salarakas rajan takaa. Vähän odotin, vielä vähemmän sain.

Näytelmä liikkuu samalla alueella kuin poliittinen viihde. Kuluvan vuoden Kanerva- ja vaalirahoitusjupat mainittiin, mutta mihinkään ei päästä kunnolla sisään. Musiikki – ikivihreät ”nykyvihreiksi” sovitettuina – vielä jotenkin tomii, mutta kunnollista draaman kaarta ei synny.

Kun peruskuvio – presidenttiehdokas saippuaoopperan sankarina – on kerrottu, loppu ei jaksa naurattaa.

En suosittele edes musiikkiteatterin ystäville.

Kesä ja kärpäset

Etelä-Karjalan taideyhdistysten näyttely Kesä ja kärpäset avautui tänään Galleria Kaakaopavussa Linnoituksen kuvataidekoululla (Kehruuhuoneenkuja 8, 53900 Lappeenranta). Siellä on minultakin kaksi työtä, Maiseman värit ja Teen sen mitä ei ole. Monipuolinen mutta riittävän yhtenäinen kokonaisuus. Avoinna 17.8.2008 asti, ma-pe klo 10-18, la-su klo 11-17.

Ratsastaja

Eilen hiukan erilainen teatterielämys, kun kävin Imatralla Mustan ja valkoisen teatterifestivaalilla. Pieniä ryhmiä eri maista.

Israelilaisen Koom-Koom -teatterin esitys Ratsastaja (The Rider) oli koskettava ja hauska esitys, vaikka omalla tavallaan traaginen. Kyse oli luontoäidin synnyttämän ihmisen kehityksestä ja suhteesta luontoon. Jossain vaiheessa hyödyntäminen muuttuu hyväksikäytöksi ja lopulta riistoksi ikävin seurauksin. Esitys yhdistää kekseliäästi musiikkia ja teatteria.

Teatteri Imatra on pieni ja intiimi paikka, johon on helppo mennä. Hauska kyllä järjestyksenvalvoja ei aluksi tiennyt, miten suurelle näyttämölle pääsee pyörätuolilla, mutta onneksi ratkaisu löytyi pian.

Kannatti käydä.