Archive for the ‘Kuvat 2008’ Category

Kesäkuva

Minulla on tapana tarkastella maailman menoa kokonaisuuksien kautta. Esim: mikä on Amerikan Yhdysvallat? Mikä on Euroopan Unioni ja sen tehtävä maailmassa? Nyt kiinnostaa tärkeä Lissabonin sopimus, jonka osalta todennäköinen ratkaisu lienee, että joitakin osia muokataan niin, että Irlanti voi sopimuksen hyväksyä. Ei tämä ole EU:lle mikään kriisi, vaan tilanne, joka tarvitsee ratkaisun. Eikä EU ole kaatumassa omaan mahdottomuuteensa, ainakaan jos yhtään ajattelee mitä se on Euroopan kansoille antanut. (Mitä siis? Palaamme asiaan…)

Juhannuksen kunniaksi innostuin taiteilemaan. Jotain erilaista.

Mainokset

Kesäyö

Sain pitkästä aikaa alulle uuden kuvan. Kesäyön tunnelmaa, valaistuskokeiluja, uudenlainen tausta, arkkitehtuuria, sellaista.

Katsotaan mitä tästä syntyy.

* * *

Anttilan tavaratalo sitten tosiaan muuttaa pois keskustasta. Harmi. Kaupunginjohtajakin huolestui kaupunkirakenteen murenemisesta. Saisivat myös liike-elämän herrat joskus tulla esiin ja kertoa, mitä oikeasti ajattelevat tämän kaupungin kehittämisestä. Ettei kerrottaisi vasta kun jotain tapahtuu! Tiedän, liikemaailmassa ei ole tapana jne. Mutta silti.

Maalailua

maalaus1_maaliskuu.jpg

Lumen keskeltä julkaisen tällaisen luonnoksen, jonka pitäisi jotenkin ilmentää kesäillan tunnelmia. Niin sen ainakin ajattelin. Kuvittelin olevani jossakin suurten puiden alla, katsellen pimeässä loistavaa valaistua rakennusta. Yritän tavoitella ihannetta, että kuva syntyisi jostain minkä on itse nähnyt tai kokenut.

Harvoin omat kuvani ovat esittäneet mitään sellaista kohdetta, jonka olisin voinut missään nähdä, eikä ole ollut tarkoituskaan. Enkä tarkoita mitään olemassaolevaa paikkaa vaan… vuori, meren saari, joki. En ole nähnyt vuoria kuin kuvissa.

”Esittämisestä” puhuminen vie pois asiasta. Jokainen kuva esittää jotain ja on ihan turha edes yrittää tehdä rajaa esittävän ja jonkin muun välille. Laatikkotaiteesta – osuvampaa sanaa odotellessa – en ole koskaan varauksettomasti pitänyt, joskus taas pidän siitä hyvinkin paljon. Kyse on mielentilasta.

Ei ole sopimatonta piirrellä asioita joita ei ole nähnyt, kunhan sen tekee jotenkin tunteella. Suuret tunteet, raivo tai vimma ja viha maailman epäoikeudenmukaisuutta kohtaan, sellainen ei yleensä kuulu työskentelyprosessiini. Olen vähän ihmetellyt sitä.

Ehkä se mitä kuviini haluaisin enemmän olisi sellainen henkilökohtainen eläytyminen, että olisin täysillä mukana siinä mitä teen.

Tämä kuva on vain erään mieleen juolahtaneen idean kokeilua. Lyijykynäviivat tapansa mukaan hukkuivat vesivärikerroksen alle, mutta värit kelpaavat.

Uusin kuva valmiina

teen_sen_mita_ei_ole.jpg

Tässä se nyt on. ”Teen sen mitä ei ole.”

Luulen, että tässä kuvassa näkyy jotain siitä, mitä olen halunnut näyttää. Se on erämaakuva mutta ei haudanvakava. Siinä on aika kepeä ote joihinkin muihin tekeleisiini verrattuna.

Kuitenkin tämä on viimeinen erämaakuvani vähään aikaan. Seuraavaksi teen jotain muuta.

En halua tuoda kuviani tähän blogiin tätä isommassa koossa. Isompana näitä löytää http://www.jpetro.net -sivuilta kuvagalleriasta. Tämä ei ole taidenäyttely vaan tekemisteni ja ajatusteni esittelypaikka.

Eilen kävin ulkona lumisateessa. Lasillinen hyvää kahvia ja käynti kirjakaupan alennusmyynnissä. Oli pakko ostaa kirja nimeltä Intia – monen kulttuurin koti, kun oli niin kauniisti taitettu ja kuvitettu.

Sellaista. Valokuvasatoa taas jossakin vaiheessa.